Askartelu on ollut viime aikoina melko vähäistä, johtuen nuoremman lapsen nukkumisjärjestelyiden muuttumisesta. Viimein päätin palata vanhaan malliin, eli kärrätä kaikki tarvittavat tavarat keittiön pöydälle ja johan rupesi tulemaan valmista =)

P*skarteluhaasteessa oli tällä viikolla aiheena jotain muuta kuin kortti, ja osallistun tällä minialbumilla haasteeseen.

Albumin teemana mökkimatka viime pääsiäisenä, lapset ilmeisesti käyttäytyi melko siivosti kun apukuskilla oli aikaa heilutella kameraa.

Muutamia paikannimiä sutattu naamataulujen lisäksi. Sivupeilistä näkyy tekijän kuvastus, siksi se on laitettu kanteen.

"Matkantekoon tarvitaan tietenkin yksi ajamiseen orientoitunut kuljettaja. Tämä yksilö oli ilmeisesti ottanut pari punaista pilleriä liikaa, mutta onneksi se ei näkynyt ajotavassa."

"Takapenkille on valittu kaksi suhteellisen siivosti autossa käyttäytyvää jälkikasvun edustajaa. Koska toisen tuoli sijaitsee oman tuolini takana ja istumme selät vastakkain on hankala nähdä nukutaanko siellä vai mitä. Ratkaisu on tietenkin digikamera! Räpsäys ja arvoitus selviää."

"Loputtoman pitkältä tuntuneen suoraan huruuttamisen jälkeen on VIHDOIN aika kääntyä."

"Ensin hautausmaa, sitten kirkko. Lähellä ollaan jo!"

"Loppuhuipennus: hyppyrimäet. Näistä täysillä!! jiihaa!"

"Takapenkiltä kuuluu: kivitie! Kohta näkyy traktorit"

"Viimeinen ylämäki JAKSAA, JAKSAA"

"Siintää jo! Oh, tässäkös se järvi olikin? Onneksi ei sentään.

Perillä! Meitä taidetaankin jo odotella."

 

Kirjoitin tekstit vielä osaan selvennykseksi kun oli niin pientä piperrystä. Pohjana itse tehty haitarialbumi, kaksi 12*12 pohjaa puolitettuina. Muita tarvikkeita Scenic Routen, Cosmon ja Sassafrasin paperit. Siirtokuvat BG:n uudesta Pyruksesta, timangit mitä lie.

Väritys hieman tylsähkö, mutta jos kuvauskohteena on pääasiassa maantie ja tuulilasinpyyhkijät niin minkäs teet  =) Tämä oli ensimmäinen haitarialbumi, ja vaati minusta hieman erilaista mietintää kuin käänneltävä minialbumi. Tässä piti ajatella miltä se näyttää jos sen räväyttää kerralla auki, toisin sanoen kolmen aukeaman  pitää sointua toisiinsa. Tavallisessa käänneltävässä albumissa on kuintenkin aina vain se yksi aukeama kerrallaan auki. Mutta tekeminen oli silti mukavaa, edellisestä minarista olikin jo liian pitkä aika!