Paperiaskartelun parissa on kulunut viime aikoina tovi jos toinenkin.

Ensin esittelyssä viikon inspikseen osallistuminen, aiheena etiketin skräppäys. Tämä sivu lähti väritykseltään koristeena olevasta nahkaläpykästä, joka on peräisin tyttärelle kesällä ostetuista kengistä. Kyllä kai sekin etiketistä käy??

Mulla oli tässä taas kerran kuningasidea, tällä kertaa tuo paperin aukeaminen. Eikä siitä ideasta voinut millään joustaa päädyttyään tähän paperiin joka vaan oli aivan liian paksua tähän tarkoitukseen. Niin että runnoin sen lähes väkisin eikä jälki ehkä ole kovin kaunista..

Tämä tuli yrityksen ja erehdyksen kautta, ideat vaihtui matkan varrella moneen kertaan. Kukkapaperin suorat reunat on ressattu, aukeaman reunat töpytetty ruskealla musteella. Yläreunoihin tuli leimasimilla vähän koukeroa jotka käyvät tarinointilapun kanssa yksiin.  Aukeamaan päätyi muliinilankaa ikäänkuin pitämään sitä kiinni, mutta olis selvästi pitänyt käyttää kaikkea kuutta säiettä että se erottuisi paremmin.. No, ensi kerralla.. Tarinointilapussa kävi häiritsemään että ruskea tussi ja ruskea muste ei olleet yhtään saman ruskeita ja vetäsin musteen päälle punaisella kimalleliimalla.

Olen joutunut toteamaan että meillä ilmeisesti asuu joku sottapytty :/ Tämäkin kuva oli pakko leikata muotoon kun taustalla oli vaikka ja mitä myttyä. En tiedä johtuuko profiilikuvasta vai miksen oikein ole siihen tyytyväinen vaikka kokeilin kaikenlaista vaihtoehtoa. Neliskanttinen tausta ruskeasta, ei! Neliskanttinen reunapyöristyksillä, ei! Ja sitten ei oikein jäänyt muuta vaihtoehtoa kun leikata reunatkin muotoonsa. No sillä mennään, ei se ollut hyvä suoraan tuon kukkapaperinkaan päällä.

Toinen tekele tuli ikäänkuin isänpäivän kunniaksi, meidän isästä pitääkin tehdä tuplaa sen kerran kuin tekee =)

Tässä hommassa isä ei koskaan halua apua, ja ollaankin hieman mietitty että kuka ihme sitä sitten osaa tehdä kun hän ei jaksa enää. Siinä leiska pähkinänkuoressa.

Lentokaloihin päädyin koska sain eyeletit irti repiessäni niin hirveät reiät kuvan kulmiin että pakko oli keksiä jotain peitettä. Molemmissa sivuissa on muliinilangasta tehdyt "verkot", ja vaikka ne on melko harvat niin onhan sinne pari kalaa tarttunut.

Kuten tiedätte hulluilla on halvat huvit ja hihittelinkin itekseni päästettyäni yhden kuvan kalan ääneen.

Toivottavasti siitä saa sen verran selvää.. Joskin tällä kalaressulla taitaa olla jonkin sortin identiteettikriisi, sillä ehta karjalassa kasvanut kala runoileekin silkalla etelän murteella ;)